HIV-mik tunillatsittoqarpoq

Sisimiuni septembarip qaammataani HIV-mik tunillatsittoqarsimasoq Peqqissaaviup statistikkiliaani takuneqarsinnaavoq.
Syfilisimik tuniluunneq tusarsaasoq maanna Sisimiunilu clamydiamik tuniluunneq qaammatit tamaasa atugaaqisoq qaammatip siuliani inuk ataaseq HIV-mik tunillatsissimasoq Sisimiut Peqqissaaviata paasisimavaa.
Tamanna pillugu Sivdlek’ paasiniaavoq Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup tamanna qanoq oqaaseqarfiginiarneraa aammalu qanoq iliuuseqarfiginiarneqarnersoq.
- Qujanaq saaffiginnissutinnut. HIV pillugu paasissutissanik tusarliinissatsinnnut suliaqaleruttorpugut, siunissamilu qaninnerpaami paasissutissiissaagut. Maannakkorpiaq paasissutissat katersuleruttorpagut, apeqqutigisatillu ilanngullugit akineqarumaarput, taama Nunatsinni nakorsaaneq Henrik L. Hansen akissuteqarpoq.

 

Qaammatit pingasut

Sapaatip akunnerata ingerlanerani illersuuteqarsimanak ilaqarsimaguit HIV-mik tunillatsissimanerlutik paasiniaagaluaruit iluaqutaanavianngilaq. Oqartoqartarpormi HIV-mik tunillatsissimagaanni aatsaat qaammatit pingasut qaangiukkaangata aaversinnikkut aatsaat takuneqarsinnaalerluni paasineqarsinnaasoq.

HIV, Human Immundefekt Virus-imik naalisaataavoq. Human tassaavoq inummik saassussisartoq.
Immundefekt tassaavoq virus-i inummik qanoq ajoqusiisinnaatigisoq – tassalu inuup nappaatinut akiuussutissai ajoquserneqartartut.
Virus tassaavoq HIV ”saassussisoq” sunaanersoq, tassalu assersuutigalugu bakteriaanani virus-iusoq. HIV-mik tunillatsissimasut ima oqaatigineqartarput: HIV-mik tunillatsissimasoq imaluunniit HIV-positiv-iusoq.

 

HIV sunaana?

HIV virus-iuvoq inuup nappaatinut akiuussutissaanik nungusaasartoq…HIV-p inuup nappaatinut akiuussutissaanik nungusaasarneratigut, tunillatsinnissamut akiuussutissat annertuumik appariartarput. Kræft-imik nappaateqalersinnaaneq aamma annertusisarpoq. Tamanna anguneqaraangat nappaat AIDS-imik taaneqartarpoq, taannalu acquired immunodeficiency syndrome-mut naalisaataalluni.

 

Ilisarnaatit

Ilisarnaatit assigiinngitsut ersersinnaasarput:

  • Qasoqqaneq
  • Nassuiarneqarsinnaanngitsumik sanigoriartorneq
  • Anersaartorfikkut aseruuttuukulaneq, amerluuteqakulanerlu
  • Kissarneqarneq
  • Timminneq
  • Uumasuaqqanik isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik tunillatsinneq, aamma inunnik nalinginnaasumik nappaatinut akiuussutissalinnut napparsimalertitsisinnaasut. Assersuutigalugu pneumokokbakteriaqarluni puakkut unitsitsineq, sakialluuteqarneq, sivisuumik akulikitsumillu herpes-eqartarneq (forkølelsessår, genital herpes) aamma amikkut nappaat avinneq.
  • Uumasuaqqanik isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik, nalinginnaasumik nappaatinut akiuussutissatta pakkersimaartittagaannik tunillatsinneq. Tunillatsinnerit taakku opportunistiske infektioner-inik taaneqartarput, imaappoq nappaatinut akiuussutissat ajorsinerinik atorluaasarnerat patsisaalluni naleqqussartartunik taaneqartartut. Napparsimanngikkaluarluni isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik timimi uumasuaraqarnikkut, naleqqussartunik tunillatsinnernik nalinginnaasumik patsiseqakkajuttarput. Tassaasinnaapput svampe-qarneq (ilaatigut Candida, kryptokokker, pneumocyster), uumasuaqqat (ilaatigut Toxoplasma , kryptosporidier) imaluunniit virus-i (ilaatigut Cytomegalovirus). Sakialluuteqarnermi bakteriat HIV-mik tunillatsissimasuni, uumasuaqqat isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut nalinginnaasumik naleqqussartartuupput.

 

hiv sisimiut 950px 02

Septembarip qaammataani HIV-mik tunillatsittoqarsimasoq Peqqissaavimmi veneriap nivinngaaviani takuneqarsinnaavoq.

 

hiv sisimiut 950px 03

Hiv virus-ip inuup nappaatinut pingaarutilimmik akiuussutissaanik nungusaasarpoq. Imaappoq, inuup timaa nappaatinut tuniluussinnaasunullu imminut illersoruminaallisarpoq.(ass./foto: sundhed.dk)