Sisimiormiut uninnganermik uummatimikkut napparsimalertut amerleriarsimapput

(ass./foto: pexels)

 

Sisimiormiut pualavallaarneri aalanngippallaarnerilu peqqutaallutik uummatiminnik napparsimalersimasut amerleriarneri nakorsap Sisimiuniinnermini tupaallaatigaa isumakuluutigalugulu.
Oqartoqartarnikuusimavoq kalaallit ummamminnik nappaateqalersinnaanngitsut, tamannali ullumikkut ilumuunngitsoq uummatip nakorsaata Henning Bundgaard-ip uppernarsarpaa.
Sisimiuniinnermini inuit 65-it missaanniittut uummammikkut nakorsiat misissorneranni paasivaa allaanerusoqartoq. 1986-imi nakorsanngorniaalluni Kalaallit Nunaannukaqqaarami pissutsit allaanerusimapput. Taamani soorunami pualasooqarsimavoq, kisianni aatsaat taamak ullumikkut amerlatigisimallutik, pingaartumik inersimasuni, taamatuttaaq inuusuttuni meeqqallu amerlasuut.
Oqimaappallaartut ilai immikkut nappaateqarnertik pissutaalluni oqimaappallaartarput, kisianni amerlanerpaanut peqqutaa taassaanerpaavoq kukkusumik nerisaqarneq timimikkullu aalanngippallaarneq.

Pualavallaaraanni timimi kolesteroli annertusivallaarsinnaavoq, aap naqitsinera qaffasippallaalersinnaavoq, sukkornermillu nappaateqalissutaasinnaalluni.
- Ersiutit taakku tamarmik qaratsami uummammilu milikartitsissutaasinnaapput, innarluuteqalersitsisinnaapput, siusippallaamillu toqqutaasinnaasarlutik. Taakku saniatigut siffissat seeqqullu “nukkiortitaavallaarnermikkut” nungullartarput. Pualavallaarneq aamma inuppassuarnut tarnikkut inooqataanikkullu ajornartorsiulersitsisinnaasarpoq, oqarpoq uummatip nakorsaa Henning Bundgaard.

Ullumikkut nerisassat kissaannerissat, sukujuit tamulugassat mamakujuttullu ajornanngippallaarput nerissallugit.
- Tupa eqqartorusunngilaraluunniit, annernarpalaarpoq.

 

Aavariarneq peqqinnartoq

Nakorsaq Henning Bundgaard Sisimiuniinnermini uummatiminnik napparsimasunik katsorsaajartuinnarani aavariarsimavoq.
- Uummatit pissusaat ilisimaarilluinnarakkit, Sisimiuni uummalluuteqartut ukiumut ataasiarlunga misissoriartortarpakka katsorsartarlugillu. Sisimiuneeqqammerpunga – aavarfik naalersoq sapaatip akunnerata naanera kingulleq. Aavarneq uummammut misileraataalluarpoq; arlaatigut ippigusuuteqalerani qaqqamut majuarsinnaagaanni, pisarlu nammineq ammukaassinnaagaanni, qularnanngilluinnartumik peruluttumik uummalluuteqarsimanavianngilaq. Ilutigalugu aavarnermi asimiinneq uummammut peqqissumut peqqissaataalluartarpoq, Henning bundgaard nassuiaavoq.

Nakorsattaaq oqaloqatigisimavai sornatigut Sisimiut eqqaani aavariartartutoqqat maanna oqimaappallaalersimallutik qaqqatigut angalasinnaajunnaarsimasut nammassinnaajunnaarsimasullu.

 

Biilerpallaarneq

- Ulluinnarni pisuttualaarnissamut Sisimiuni ajoraluartumik akimmiffeqarpoq: Biilit! Sisimiuni illoqarfiup kangianit kimmut 15-20 minutsiinnaat pisuttoqarsinnaagaluartoq, biilit amerliartuinnarput. Meeqqat peqqissut pisussinnaasut, arpassinnaasut sikkilersinnaasullu maanna biiliullugit atuariartuunneqartarput. Taamaalillutik meeqqat pisugatik biilit angallataasartut ilikkartarpaat. Eqqarsaatigilaariaruk benzina atorneqartoq, taarsiullugu inuit aalanermikkut “kalorianik piiaasaraluarpata”..., oqarpoq uummatip nakorsaa.

Nakorsalli Sisimiuniinnermini aamma arajutsisimanngilai amerlasuunik inoqartoq pisuttuartartunik, arpattartunik, sikkilertartunik sisorartartunillu. Tamakkuuppummigooq uummammut peqqinnarluinnartut.

 

Kaammattuivoq

New Yorkimi, Cairo-mi Beijing-imilu atugassarititaasuniit Nunarput peqqinnarnerusumik inuuneqalernissamut nakorsap periarfissagissaarnerusoraa.
- Uani Kalaallit Nunaata pinngortitaani periarfissarpassuit, aammali kalaallit nerisassaataat mamarluinnarlutik peqqinnartut eqqarsaatigaakka, oqarpoq Henning Bundgaard.

Inerterineq amerlasuut nuannarineq ajorpaat, nakorsarli inerterinianngilaq.
- Kisianni uummatit nakorsaattut peqqissumik inuuneqarnissaq kaammattuutigerusoqaara. Peqqinnissatsinnut, pualavallaannginnissatsinnullu nukiit pisariaqartut atorlugit inuuneqarluta. Tamanna timikkut akimmiffeqarata ajornartorsiuteqaratalu aalasinnaanissatsinnut pisariaqarpoq. Takuuk Paasissutissani NPIT pillugit paasissutissat, uummatip nakorsaa Henning Bundgaard kaammattuivoq.

Sineriapput tamakkerlugu uummamminnik napparsimalersimasut nakorsaanerniit nakorsarneqartarput, SANA-milu uummatip nakorsaanit. Ukiulli tamaasa inuit 150-it missaanniittut Danmarkimut Rigshospitalimut nakorsiartinneqartarput.

- Eqqaamallugu ”peqqissumik inuuneqarutta” arlaatigullu nappaateqanngikkutta, 25-nik ukioqartilluta eqqarsartaatsikkut timikkullu piginnaasaqarlualeruttornitta 80 procentii, 80-inik ukioqartilluta pigissagatsigit. Imaappoq, kikkut tamat, meeqqat, utoqqasaat utoqqaallu “uummatertik pillugu pilliuteqarunik” iluaqutigilluassavaat.
Atuakkiortoq Kirkegaard oqarnikuuvoq; ”Ullumikkut timigissarnissannut piffissaqanngikkuit, aqagu napparsimanissarnut piffissaliisariaqarputit”.

hjertesygdom 950px 06

 

hjertesygdom 950px 02

Aavarneq peqqinnarluinnartuuvoq, aamma uummammut. (ass./foto: Johannes Ujo Müller)

 

hjertesygdom 950px 03

Ukiut tamaasa kalaallit uummatimikkut napparsimasut 150-it missaanniittut Danmarkimut Rigshospitalimut nakorsiartinneqartarput. (ass./foto: pexels)

 

hjertesygdom 950px 04

Kukkusumik nerisaqarneq aalanngippallaarnerlu pualavallaarnermik peqqutaanerpaajusarpoq. (ass./foto: pexels)

 

hjertesygdom 950px 05

”Ukiut 30-t matuma siorna soorunalimi pualavallaartoqarpoq, kisianni maannamut sanilliullugu ikinnerujussuullutik, oqarpoq uummatip nakorsaa Henning Bundgaad.” (ass./foto: privat)