Anniaruit timersorit

Timersortarnikkut timikkut anniaatit annikillisinneqarsinnaaput. Aajuku uppernarsaasuusinnaasut utoqqaat timersortartut Eqartut-kkormiut. (ass./foto: Johannes Ujo Müller) 

 

Inuppassuit seeqqulullutik siffialullutilluunniit anniaateqartarput. Timersornikkulli anniaat annikillisinneqarsinnaavoq, seeqqukkut siffissakkullu pilatsinnissaagaluaq pinngitsoorneqarsinnaalluni. Soorlu gigt-ertunut aamma taamaattoq.
Ukiut 20-t ilisimatuut misissuinerminni anniaat timersornikkut annikillisinneqarsinnaasoq oqaatigineqarpoq.
Nakorsat kaammattuutigiuartarpaat timersornikkut timillu aalatittarneranut nappaatit assigiinngitsut akiorneqarsinnaasut. Amerlasuut unittuussutigisarpaat gigt-eqarnermikkut annilaangagisarlugu anniaat ingatsissanasoralugu. Ukiorpassuilli ilisimatuut misissuinerat uppernarsarpaat timersorneq anniaammut annikillisaataasoq.

 

Gigt-i timersornerlu

Ukioqqortusiartuaanermi timip ilaani gigt-ilertarneq takornartaanngilaq. Timerput - saanigut, nukigut nataqqugullu – timitsinni tulluarsallaqqissuupput, timersornikkullu tulluarsallaqqinnerulertarlutik. Inuit 10.000-it seeqqukkut siffissakkullu gigt-ertut misiligarneqarnerini paasineqarpoq sapaatit akunnerit arfinilinni sapaatip akunneranut marloriarluni sungiusartinneqarnerini agguaqatigiisillugu anniaat 25 procentinik annikillisinneqarsimavoq. Sakkortuumik gigtertut timersortarnerminni sapaatip akunnera ataaseq qaangiunnerani anniaat annikillisimasoq oqaatigineqarpoq.
Inuppassuaqarpoq seeqqukkut siffissakkullu anniaateqarnermikkut pilatsittartunik. Timersortarnermikkut 75 procentii pilatsinnissaraluartik minnerpaamik ukiumi ataatsimik kinguartittarsimavaat.

Aallerfik: Videnskab.dk