Kalaallit Hans Egede inertersimavaat tinguttussanngitsoq

Ajoqersuiartortitaq Hans Egede nannup tingua nerinialeraa kalaallit inertersimagaluarpaat nerissallugu navianartuusoq. Hans Egede upperinagit nerigamiuk tuqqutigilluinnangajappaa.
Qanga kalaallit nerisatik qanoq inuussutissaqarluartiginersut ilisimaarilluarlugit nerisarisarpaat. Soorlu Hans Egede Norgemiit Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorluni nunasisimareersorlu nunaqavissut nerisarisartagaat apeqqusersimagaluarpai. Pingaartumik piniartut nannumik pisaqarsimallutik nannup neqaanik nerisut takugamigit.

Hans Egede toqungajappoq

Maluginiagaasa ilagisimavat nanoq tamakkerlugu nerineqarsimanngitsoq, tinguami minillugu nerisimammassuk. Kalaallit ajoqersuiartortitaq nassuiaappaat nannup tingua nerissallugu pitsaasuunngitsoq. Tamanna upperinagu nunaqavissut mianersoqqussutaat naalannagu uloriananngitsuusorlu uppernarsarniarlugu tinguttulersimavoq. Taamaasiornerali kinguneqapiluppoq, qaalernissanimi tikillugu tinguttorsimavoq napparsimarujussualerlunilu.
Hans Egede napparsimarujussuarnini anigorpaa, peqqissigamilu ajoqersuinini nangeqqissinnaanngorlugu. Tassanngaanniillu ilikkarpaa kingorna nannup tinguanik nereqqinngisaannarnissani.

Nannup tingua annertuumik A-vitamineqarpoq

Ullumikkut paasivarput Hans Egede nannup tinguanik nerinini toqqutigingajalluinnarsimagaa. Nannummi tingua annertoorujussuarmik A-vitamineqarpoq, inunnit toqqutigineqarsinnaasumik.
- Hans Egede kisiartaalluni tamanna misiginngilaa, Kalaallit Nunaata avataaneersummi arlaqartut tamanna misigisimavaat. A-vitaminitorpallaarsimagaanni tassanngaannartumik nasserisoqalersarpoq, sajorujussualertoqalerlunilu kissarneqassutigineqalersarluni. Sivisuumillu atoraanni anigunngitsoorlugulu inuup tingua innarlerneqartarpoq toqussutaallunilu, oqarpoq professori Susanne Gjedsted Bügel, København Universitetianeersoq.

A-vitamin timitta pisariaqartippaa

Hans Egedep nannup tingua toqqutigingajalluinnagaa eqqaassanngikkaanni nerisassat A-vitaminillit timitta pisariaqartilluinnarpai.
Ullumikkut toqquteqartut tassaanerupput nunani inuppassualinni piitsooqarfinni A-vitaminimik amigaateqarlutik, tassa nerilluarneq ajorlutik, toqquteqartartut. Imigassamik aamma pinngitsuuisinnaanngitsut inuit, ullumikkut imerajuttunik taaneqartartut, nererpiassanatik imigassartorpallaarlutik A-vitaminimik amigaateqalerlutik timertik innarlersiinnaavaat.
A-vitamini timip nappaammut akiuussutissaanut (immunforsvar) pingaaruteqarluinnartuuvoq, soorlu aamma timip amigissuunissaanut sunniuteqarluartoq.

Naartusut A-vitaminitorpallaassanngillat

A-vitaminisorpallaarsimagaanni timitta orsuanut pisarpoq, timitsinniiginnarlunilu qoorineqanngitsoorneqarsinnaavoq. Taamaattumik A-vitamininik iisartagartussagaanni eqqarsarluaqqaartariaqarpoq, pingaartumik naartusunut. Naartusummi A-vitaminisorpallaarsimasut naartoortik ajoqusertoorsinnaavaat.
Professorip A-vitaminitorpallaarnissaq mianersoqqutigigaluaraa oqaatigaa A-vitamininik iisartagartornissaq pisariaqanngitsoq, inuimmi amerlanerit nerisamikkut tamanna pissarsiarisarmassuk. Kalaallit tinguttortarnerat ilisarnaatigisaasa ilagivaat, soorlu puisip aalisakkallu tingui. Aamma taakkua A-vitamineqarluaraluartut, ingasanaartoornissaat ernummatigineqartariaqanngitsoq ilisimatuup oqaatigaa. Inuimmi nammineq killiliisinnaasarpugut. Ullormut A-vitamini pisariaqartitarput tassaavoq kuloruuju angisooq. Aamma oqartoqarsinnaanngilaq kuloruujutorpallaarsimalluni A-vitaminitorpallaarsimaneq, kulorujumi taamak annertutigisumik A-vitamineqartiginngilaq.

Nerisassat peqqinnartut A-vitaminillit:

  • Tinguk
  • Kuloruuju
  • Broccoli
  • Punneq
  • Qunguleq (Kål)
  • Spinatit
  • Græskari
  • Mannik
  • Abrikosit

 

(ass./foto: Johannes Ujo Müller)Nannup tingua A-vitamineqarluarami nerissallugu navianarpoq. Tamanna qangarsuaaniilli kalaallit ilisimaarilluarpaat. (ass./foto: Johannes Ujo Müller)