Eqqagassalerinermut pilersaarut

All. Malik Berthelsen, Borgmesteri

Qeqqata Kommuniata 2017-imiit 2028-mut eqqagassalerinermi pilersaarutaa nutaaq 2017-ip naanerani politikkikkut akuersissutigineqarpoq, aammalu qanittunnguakkut kommunip nittartagaani takuneqarsinnaalissalluni. Eqqagassalerinermi pilersaarut eqqagassanik peqqissutsikkut avatangiisinullu mingutsitsinermik annertuumik ajornartorsiutit aaqqinnissaanut pitsaanerpaamik sullissinikkut pisariaqanngitsumillu aningaasartuutitaqanngitsumik nunarsuarmi kommuninut nutaaliaasunut ilanngunnissaanut Qeqqata Kommunia qanoq pilersaaruteqarnersoq pillugit imaqarpoq. Nunap uuliamik eqqussuinerata killilersornissaaninngaaniit, nukissat avatangiisinik pitsaanerusumik suliaqarnermut taarsiullugit periusissiaavoq.

Pissutsit ullumikkut

Qeqqata Kommunia ullumikkut illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani nutaanngilisunik ikuallaaveqarpoq. Nunaqarfinni ikuallaaviit nutaanngilinikuupput putsumillu peqqinnanngitsumik pujuliorlutik. Illoqarfinni ikuallaaviit EU-p aniatitsisarnermut piumasaqaataanut naammassinninngillat, aammalu Sisimiuni tigusisinnaanermut ajornartorsiuteqarneq pissutaalluni, eqqakkat annertuumik qaleriiaaginnaleqqallutik. Pissutsit tamakku inuiaqatigiinnik peqqinnerulersitsinngillat, uumasupilunnik orniginarsaasarlutik, pinngortitamut eqqaaniittumut annertunerusumik mingutsitsillutik aammalu aningaasaqarnikkut suliassatigullu akisussaanatik. Umiatsiakut, biilit, illut suliffeqarfiillu eqqaat tukattut, kommunimi innuttaasunut tikeraanullu aamma ajoqutaasumik isikkumikkut mingutsitsipput.

Eqqagassalerinermi pilersaarummik naatsorsuutigisat

Eqqagassalerinermi pilersaarummi ingerlateqqinneqartumik, Qeqqata Kommuniani ukiuni arlalinni mingutsitsisup akiliisarnissaanik periuseqarluni sulinikuuvoq. Eqqagassalerineq pillugu kommunip akigititai anguneqartutut oqaatigineqarsinnaapput, aammalu taamaattumik ullumikkutut annertutigisumik atuisut akiliisarnissaat pillugu eqqagassalerinermi pilersaarut naatsorsuutigisamik imaqarpoq. Paarlattuanik illoqarfinni nunaqarfinnilu sanaartukkani saligaatsuutitsinissaq torersuutitsinissarlu annertuumik ukkatarineqarpoq. Uani avatangiisinut inatsimmi aalajangersakkat malillugit kommunip sulinini ingerlateqqiinnassavaa, taamaalilluni mingutsitsisut ataasiakkaat eqqagassaminnik eqqaaneranni kommuni nakkutilliissalluni, aammalu tamaalilluni akileraartartut aningaasaqarnikkut sapinngisamik eqqorneqassanatik. Naggaterpiaanimi kommuni akisussaasuuvoq.

Illoqarfinni torersaanerit saniatigut, eqqagassalerinermi pilersaarummi pingaarnertut pilersaarutaavoq, Sisimiuni ikuallaavimmik nutaamik anginerusumillu sanasoqarnissaa, taamaalilluni kommunip iluani tamani eqqagassat ikuallanneqarsinnaasut Sisimiunut assartorneqarsinnaaniassammata, taamaalilluni kommunimi tamarmi eqqagassalerinermi ajornartorsiut annikillisillugu. Manna tikillugu pilersaarutaavoq nunaqarfinni eqqagassat utaqqiisaa Maniitsumut assartorneqartarnissaat.

Attaveqarnikkut aamma akimortumik nuna tamakkerlugu suleqatigiinneq

Ikuallaavimmik nutaamik sanaartornissaq aamma nunaqarfinniit eqqakkanik assartuineq akisuvoq. Illoqarfinnut tamanut ikuallaavinnik sanaartornissamut nunarput kommunillu akissaqanngillat, taamaattumillu eqqagassalerinermi pilersaarummi ingammik pisortat soqutigisaat ilanngutsinneqarnissaat pingaaruteqarsimalluni. Uuliamik atuineq naapertorlugu akigititat malillugit ikuallaavinnit kissamik sinneruttumik tunisisarnissaq pillugu, kiisalu ikuallaavinnit Nukissiorfiit kissamik pilersuiviinut tamanut tuniniaasarnerup annertusineqarnissaanik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummik Qeqqata Kommunia Nukissiorfiillu atsioqatigeeqqammerput. Isumaqatigiissutit taakku eqqagassanut pilersaarutip piviusunngortinneqarnissaanut immikkoortuupput nappassisussat. Eqqagassalerinermi pilersaarummi anguniakkat anguniarneqarnissaat pillugu, ikuallaavik nutaaq kommunimi eqqagassat tamaasa ilanngullugit pisariaqarpoq. Aningaasaliineq annertuvoq, avatangiisinut inatsimmi aalajangersakkani inatsisitigoortunngortinneqartoq aammalu isumaqatigiissutitigut aningaasaqarnikkut inatsisitigoortunngortinneqartoq. Aammattaaq eqqagassalerinermi pilersaarummi nakorsaaneqarfik ilaatinneqarnikuuvoq, inuiaqatigiit peqqinnerulernissaat aammattaaq eqqagassalerinermi pilersaarummi anguniakkat pingaarnerit ilagimmassuk. Nunami peqqissutsimut immikkoortoq aningaasaqarnikkut oqimaatsuuvoq, aammalu kommunimut pingaaruteqarsimalluni arlaatigut tunniussaqarsinnaaneq, inuiaqatigiinnut peqqissutsikkut navianaateqarsinnaasut peerneqarsinnaanerinut.

Eqqagassalerinermi pilersaarummi nappassisoq

Soorlu naluneqanngitsoq Sisimiuni erngup nukinga atorlugu nukissiorfeqarpoq. Sinerissami erngup nukinga atorlugu nukissiorfiit sinnerinut sanilliullugu erngup nukinga atorlugu nukissiorfik killilimmik tunniussisinnaavoq. Tamanna isumaqarpoq, illoqarfiup annersaa Nukissiorfiit uulia atorlugu kiassaateqarfiinit kissamik pilersorneqartoq, imaluunniit atortulersuutinik uuliamik kissarsuuteeqqanik nammineq pigisanik pilersorneqarluni. Sisimiuni uuliamik kiassarluni atuineq ukiuni 2009-miit 15-imut ukiumut 30,6 GWh-jusimavoq, 2018-imi akigititat malillugit aningaasanngorlugu ukiumut 23,6 mio. koruunit missaaniittoq. 2018 aasaannartoq Sisimiuni kiassarnermut aqqutit imminut ataqatigiissut pilersinneqassapput, ilutigitillugulu illoqarfimmi illut anginerit soorlu ilinniartoqarfiit, kommunip allaffii, Timersortarfik qaqqallu iluani naluttarfissaq kiassarnermut aqqummut attavilerneqarnissaat periarfissaalissalluni. Taakku saniatigut kiassarnermut aqqut illoqarfiup ilangaatsiaanut annertusarneqassaaq.

Kommunip nammineq pisariaqartitaanut ikuallaavimmik nalimmassaanikkut Qeqqata Kommuniata eqqagassalerinermi ajornartorsiutini nammineerluni aaqqissinnaavai. Taamaattorli eqqagassalerinermi pilersaarummi siunertarineqarpoq, avatangiisinut ajoqutaanngitsumik eqqaanikkut aamma kommunit allat ikuallassinnaasunik eqqagassaataannik ikuallaanikkut, umiarsuarnit takornariartaassuarnillu eqqagassanik sapinngisamik amerlasuunik uuliakunillu kiisalu aalisakkerivinni suliffissuaqarnerup iluani periarfissaasuni, nunami eqqagassanik ajornartorsiutaasunut tamakkiisuusunut kommunip akisussaaffimmik tiguseqataaneratigut. Eqqagassat annertussusaat amerlanerusut ikuallaavinnik annertunerusunik akisunerusunillu pisariaqartitsipput. Taamaattorli tamanna nunap soqutigisaanut sanaartornermut aningaasaliinermik pitsaanerpaamik tunniussineruvoq, ingerlatsinermi aningaasaqarneq imminut atasinnaasutut nalilerneqarmat, aammalu inuit peqqinnerulernissaannik aamma Nunatta avatangiisaa sunnertiasup pitsaanerpaamik illersorneqarnissaa pillugu eqqagassalerinermi pilersaarummi anguniakkat pingaarnersaat naammassineqassalluni.

Allatut oqaatigalugu, pissutsinut pioreersunut sanilliullugu eqqagassalerinermi pilersaarut annertuunik allannguissaaq. Sulisutsinnut pikkorissunut ullumikkut pissutsini tamaviaarnartuni tamaviaarlutik sulereersunut suliassat annikillinavianngillat.

Ikuallaavimmut nutaamut 74 mio. koruuninik akeqartussamut Namminersorlutik Oqartussat affaanik akileeqataanissaanik Kommunalbestyrelsi qinnuteqarnikuuvoq.