UNESCO-p akuerivaatigut!

(ass/foto: Qeqqata Kommunia)

 

Qeqqata Kommuniata Namminersorlutillu oqartussat piviusunngortikkusullugu iluangersuutigisimasaat tassa UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitani allattorsimaffianut ilaalernissaanut qinnuteqaataat nuannaarutigineqaqisumik akuerineqarpoq.

Arfininngormat Kultureqarnermut naalakkersuisumut Vivian Motzfeldt-imut UNESCO-miit nutaarsiassaq Nunatsinnut pisuunnguallaataasoq nalunaarutigineqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni nunatami immikkuullarilluinnartumi eriagisassat UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliaata akuersinera tulluusimaarutigaara. "Aasivissuit-Nipisat" allattorsimaffimmut ilanngutsinneqarneratigut Kalaallit Nunaat maanna sumiiffinnik pingasunik allattorsimaffimmiititaqalerpoq, tamannalu pinngortitatsinnut kusanarluinnartumut, pinngortitamullu kulturi ilaasoq nunarsuarmioqatigiit annertuumik akuersaarnerattut oqaatigisariaqarluni. Suliamut matumunnga sulisorpassuit pikkorilluinnartut suleqataanikuupput, suleqataalluarsimanerinullu qutsavigaakka. Suliap ingerlateqqinneqarnissaani malinnaanissannut qilanaarpunga, oqarpoq Kultureqarnermut naalakkersuisumut Vivian Motzfeldt.

Qeqqata Kommuniani borgmesteri Malik Berthelsen isumaqarpoq UNESCO-p allattorsimaffianiilerneq pingaaruteqarluinnartoq.

- Qaasuitsup killeqarfiata avannaatungaani piniarnikkut ileqqut tulluusimaarnartut sammillugit UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsinera Qeqqata Kommunianut, Kalaallit Nunaannut Issittormiunullu pingaaruteqarpoq. Kangerlussuup Sisimiullu akornanni nunataq, ukiut 4½ tusindit ingerlanerini immap nunallu akornanni ileqqoralugu piniariarluni ingerlaartarnernut ilisarnaataavoq. Kalaallit Nunaata kitaani Ikersuaq Davis-ip Sermersuullu akornanni ukiut tusind-ilikkaat ingerlanernini Issittumi aniguiumalluta qaannat qimussillu atortarsimavagut, toqqiniittarsimallutalu. Tupinnaannartumik paarilluakkanik asimioqarfippaaloqarluni, tupeqarfeqarluni, iliveqarluni, inussoqarluni, qimatuliveqarsimalluni, pisuinnaallu aqquterpaaloqarluni kulturi taanna, kulturini naqissusikkani tamani akimanerpaamik maanna naqissuserneqarnera, tassalu UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsinera, uagut nammineq paasinnittaatsinnut, nunarsuarmioqatitsinniillu paasineqarnissaa pingaaruteqarpoq, oqarpoq Qeqqata Kommuniani borgmesteri Malik Berthelsen.

Kulturimut ministeri Mette Bock aamma nuannaarutigilluinnarpaa taama kusanartigisumik ataatsimiititaliap akuersissuteqarnera.

Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliap isumaliutiginninnerminni ilaatigut kangiatungaani Sermersuarmit narsaaqqissukkut, qooqqutigut, 60 kilometerinillu takitigaluni Ikertuukkut kimmut Ikersuaq Davis-ip tungaanut qeqertat tungaannut nunatap immikkuullarilluinnartunik tupinnaannartumillu - pingaartumik issittup immikkoortortaani - paarilluakkanik asimioqarfikoqarnera, iliveqarnera, inussoqarnera, qimatuliveqarnera pisuinnaallu aqquteqanera isiginiarsimavaat. Tamatuma saniatigut itsarnisarsiuut assaanerisa takutippaat, nunatamut piniariartarnermik ileqqoq, Kristusip inunngornera ukiunik 2500-nik sioqqullugumiit maannamut ingerlanneqartarsimasoq.

Aasivissuit - Nipisat nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitani allattorsimaffimmut ilanngutsinneqarnissaanik aalajangiineq, UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliap ukiumoortumik ataatsimiinnerani, ukioq-manna Bahrain-imi illoqarfimmi Manama-mi pivoq.

Paasissutissanik annertunerusunik paasisaqarniaraanni Qeqqata Kommuniata nittartagaani www.qeqqata.gl atuarneqarsinnaapput.

unesco akuersivoq 950px 01

2015-imi Kunngikkkormiut Sisimiunut tikeraarnerat iluatsillugu Nipisat soqutigalugu alakkarterpaat. (ass/foto: Johannes Ujo Müller)

 

unesco akuersivoq 950px 02

Nuna imarlu oqaluttuassartaqaqisut maanna UNESCO-mit akuerineqarlutik allattorsimaffimmut ilaalerput. (ass./foto: Jens Fog Jensen)

 

unesco akuersivoq 950px 03

Nipisat. (ass/foto: Johannes Ujo Müller)