Tikkaarissut ippernat mamarinerusarpaat

Qujaniarta kapuutaat ataasiinnaanani qisernissaminnut aammillu milluaanissaminnut kapuutit assigiinnigtsut atortarmatigit.  (Ass./Foto: James D. Gathany, CDC)

 

Ippernat inuit aavinik milluaniaraangamik tipi aaliangersimasoq mamarunartinnerusarpaat. Taamaattumik ippernat isaanniit inuit ilai mamaannerusarput ilaallu mamarnerusarlutik.
Aasap alianaaqutinngui, tassaanerarneqartarput ippernat. Amerlasuulli immaqa aliannaarutigivallaarneq ajugaat qinngarineqarnerpaat ilaginerusannguatsiarpaat.

- Ippernat CO2 kissarlu kajungerisarpaat. Inuit tamarmik CO2-mik kissamillu aniatitsisarput. Kisianni aamma tipit aalajangersimasut kajungerisarpaat – assersuutigalugu CO2 aamma immuup seernartua, sualummillu immuup seernartua L-isomeren, l-lactic acid-imit taaneqartartoq, oqarpoq Aarhus Universitetimi ilisimatooq Karl-Martin Vagn Jensen nangillunilu:

- Inuup taakkunannga aniatsitsisarnerani annertussuseq akulerusimanerilu, inummiit inummut assigiinngissinnaasarpoq. Assinganik ippernat tipinut kajungerisarnerat, ippernamiit ippernamut assigiinneq ajorpoq. Ippernat sorliit tipit suut kajungerinerusarneraat ersarissumik ilisimaneqanngilaq. Kisianni misissuinikkut paasinarsinikuuvoq, ippernat inuup tikkanik kajungerisarsiortartut.

Oqaatiginiarneqartarpoq inuit aavi pitsaavallaanngitsut imaluunniit B-vitamininik iijoraanikut ippernat nakerinnginnerusaraat. Tamannali Karl-Martin Vagn Jensenip pissutaasorinngilaa. Taamaattorli hvidløg suli ilisimatuuniit uppernarsineqanngikkaluartoq iluaqutaanerusinnaasoq oqaatigalugu.

 

Ippernarsaatit iluaqutaanerupput

Ippeqigaanni ippernallu ingalassimaartikkusukkaanni pisiniarfimmiit pisiarisartakkagut iluaqutaanerusartut ilisimatuup oqaatigaa. Ippernarsaatileraannimi kiggininnissamut 70%-imik iluaqutaanerummata. Taamaakkaluartoq suli kiggeqalaartoqarsinnaalluni.

 

Kapisinermi kapuutaa arfinilinngortarpoq

Amerlasuut eqqarsartarunarput ipparnaq ataasiinnarmik kapuuteqarluni aammik milluaasartoq. Kapisinermini kapuuutaa arfinilinngorluni avittarpoq, sisamallu amitsuaqqat kapuutip mangunniarneranut iluaqutaasarlutik. Isuaniipput ipilluinnartut amermut neqimullu ammarterutigalugit atortagaa, taamaasilluni kapuut mangunnerani aammik ujaasilluni nikerartarluni. Kapisinermini inuup timaata illersuutaanut qiseqqaartarpoq, aak milluagassani issunnginnissaa anguniarlugu.

- Qujaniarta kapuutaat ataasiinnaanani qisernissaminnut aammillu milluaanissaminnut kapuutit assigiinnigtsut atortarmatigit. Tamanna patsisaaqataalluni ippernat HIV-mik tunillaassuisinnaanngillat. Piuminarsaaneruvoq. Kisianni immaqa ippernap aammik milluaanermini virusi ilanngullugu milluarsinnaasimanavianngikkaluarpaa – imaluunniit inummut qisernerani virusi naammassimanavianngikkaluarpoq – kisianni kapuutaa arfinilinngorluni avittarnera nassuiaatissaavoq. Immaqaluunniit oqartoqarsinnaavoq annassutaasarpoq, taama Statens Naturhistoriske Museum-imi lektori Thomas Pape oqaluttuarpoq.

 

Ippernat 950px 02

Ippernap kapuutaa mangunnerani arfinilinngorluni avippoq, sisamallu amitsuaqqat mangunniarneranut iluaqutaasarput isuaniippullu ipilluinnartut amermut neqimullu agguutitut atortagai. / Snablen deler sig i seks, og fire af dem er tynde klinger, der hjælper myggen med at gennembore huden. For enden sidder knivskarpe savtakker, der skærer gennem kød og væv. (Ass./Foto: Choumet et al, PLOS)