Issittumi angallannikkut aaqqissuussaaneq Sisimiuni sammineqartoq

(ass./foto: Johannes Ujo Müller)

 

Sabina Askholm Larsen-imit, DTU

Kalaallit Nunaanni Issittullu sinnerani assartuussinissami periarfissat pitsaanerulersinniarlugit teknologi ilisimatusarnerlu qanoq ililluta atorluarnerusinnaavagut? Sapaatip akunnerata siuliani Taseralimmi Issittumi assartuinermi angallanneq pillugu DTU-p ataatsimiisitsinerani apeqqutit ilaanni tamanna sammineqarpoq.

Imaatigut silaannakkullu assartuussinissami periarfissat pitsaasut issittumi inuiaqatigiippassuarnut, minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaannut pingaarutilerujussuupput. Illoqarfippassuit nunaqarfippassuillu aqqusinertigut attaveqanngillat, taamaattumillu umiarsuarnik, timmisartunik qulimiguulinnilluunniit taamaallaat tikinneqarsinnaasarlutik. Ukiuunerani ungasissumut angalassanngikkaanni qimussinik qamuteralannillu tikinneqarsinnaasarlutik.

Kalaallit Nunaanni Issittullu sinnerani angallannikkut aaqqissuussaanerup pitsaanerusumik pilersaarusiorneqarnissaanut aserfallatsaalineqarnissaannullu teknologit nutaat soorlu satellitsit, dronit naatsorsueriaatsillu nutaaliaasut atorneqarsinnaapput. Tamanna Issittumi assartuinermi angallanneq pillugu maajip aallaqqaataanit pingajuata tungaanut Sisimiuni Taseralimmi DTU-p ataatsimiisitsinermini immikkut sammitippaa.

”Angallannikkut aaqqissussaanneq Kalaallit Nunaanni akulikitsumik oqallisaasarpoq. Pissutissaqarluarporlu: Angallannikkummi aaqqissuussaanerit pitsaasuunissaat issittup sineriaani inoqarfinni avinngarusimasuni pisariaqarluinnarmat. Taamaammat angallannerup aaqqissuunnerani ingerlanneqarneranilu unammillernartuusinnaasut ukkatarineqarnissaat pisariaqarpoq”, taama DTU Byg-imi lektori, Thomas Ingeman-Nielsen, ataatsimiinnerup tunuliaqutaa pillugu oqarpoq.

 

Uuttortaanermi dronit iluaqutaasinnaapput

Teknologiitigut atortut ataatsimiinnermi eqqartorneqartut ilagaat dronit. Assersuutigalugu umiarsualiviliortoqarneranut atatillugu uuttortaanermi atorneqarsinnaapput.

Ataatsimiinnermut atatillugu tamanna Issittumi Teknologinngorniamit Morten Ebbesen-imit, imaani atorneqarsinnaasumik dronimik Sisimiut umiarsualiviani misileraaneratigut takutinneqarpoq. Umiarsualiviliornerup qanoq issusaanik nalunaarsuinermut atatillugu Morten Ebbesen-ip Nuummi Orbicon Arctic suleqatigalugu imaani atorneqarsinnaasoq droni misilittarsimavaa.

Orbicon-ip suleqatiginera tunuliaqutaralugu Morten Ebbesen nassuiaavoq, inuutissarsiutigalugu aqqartartut uuttortaasarnerini dronit iluaqutaalluarsinnaasut. Matumani dronit aalassarinnerat, ingerlatsinermilu akikinnerunerat patsisaavoq. Immap naqqata assiliornissaani atorneqarsinnaasunik paasissutissanik katersiniarluni aqqarnissat amerlanerulersissinnaavai.

 

Illoqarfimmi ingerlanneqarnera tulluusimaarutigaa

KTI aamma Qeqqata Kommunia suleqatigalugit DTU-p aaqqissugaani, issittumi nunat tamarmik ataatsimiinnermi peqataatitaqarput.

Peqataasut tamarmik suliatigut assigiinngitsunik tunuliaquteqarput, Issittumilu assartuussinermi pissutsit, angallannikkullu aaqqissuussaanerup pitsanngorsarneqarnissaani teknologi ilisimatusarnerlu qanoq atorneqarsinnaanerinut tamarmik isummersuuteqarlutik. Taamaattumik ilisimatusartut, atorfillit inuutissarsiuteqartullu ataatsimiinnermi peqataasut nunat suliallu akimorlugit imminnut isumassarsiorfigisinnaasimapput.

Ataatsimiinneq ammarlugu oqaaseqartut ilagaat Qeqqata Kommuniani borgmesteri Malik Berthelsen, taassumalu erseqqissaatigaa, angallannikkut aaqqissuussaaneq kommuni annertuumik pingaartinneqartoq.

”Angallannikkut aaqqissuussaaneq pillugu ataatsimiisitsineq illoqarfitsinni kommunitsinnilu ingerlanneqarnera nuannaarutigalugulu tulluusimaarutigaarput. Angallannikkut aaqqissuussaalluarneq iniartornermik atugarissaarnermillu nassataqartarnera qularutiginngilarput. Ilaatigut Kangerlussuup Kalaallit Nunaannut isaavittut pingaarutilittut pigiinnarneqarnissaanik, minnerunngitsumillu Kangerlussuup Sisimiullu akornanni aqqusinniortoqarnissaanik kissaateqarnerput aallaavigalugit, angallannikkut aaqqissuussaaneq kommunip tungaanit ukiorpassuarni annertuumik sammivarput,” taama Malik Berthelsen, ataatsimiinneq ammarlugu oqaaseqarnermini oqarpoq.

 

Arktisk infrastruktur 950px 02

Morten Ebbesenip imaatigut drone-q Sisimiut umiarsualivianiit aqqartikkaa. (ass/foto: Sabina Askholm Larsen)

 

Arktisk infrastruktur 950px 03

Ilisimatooq Lars Stenseng (nikorfasoq) satellit-it atorlugit sumiissusersiornermut tunngasumik saqqummiisoq, Jend Olaf Pepke Pedersen-ilu (issiasoq) marluullutik DTU Space-meersuupput. (ass/foto: Sabina Askholm Larsen)

 

Arktisk infrastruktur 950px 04

(ass/foto: Sabina Askholm Larsen)

 

Arktisk infrastruktur 950px 05

(ass/foto: Sabina Askholm Larsen)