Maki Seaweed-imut oqaatigiumasat

Maki Seaweed Greenlandip piginnituanik allanneqarsimasoq (Sivdlek´ nr. 50-imi 13. Dec. 2017) oqaaseqarfigerusulaarpara.

Aallaqqaasiutigalu allappoq issuaaneq aallartippoq ”qujasaqaluni immap naasuinik atuilernermikkut ulluinnarni ippigiatuutiminnik annikillisitsisimasartut tutsiukkaangata”.

Issuaaneq aallartippoq: ”tupigiuartarparali inuppassuit iluaqutigalugit unnersiortaraluartut, Pisortaqarfiit” soorlu Kommune-t, Namm. Oqartussat sulliviini, sooq sullitaminnut immap naasuinik sassaalliutissanik atuilersimannginnersut ” ilaalu ilanngullugit.

Aap immap naasui annertoorujussuarmik iluaqutissaqarput nappaatinut assigiingitsorpassuarnut taanna qangarsuaaniilli ilisimaneqarpoq. Kisianni uanga isumaga naapertorlugu inuppassuarnut iluaqutaagaluartut, inuit nammineq saaffiginnittarnerat tunngavigalugu, oqaannartoqarsinnaangilaq Pisortaqarfippassuit nunatsinniittut pisiarisariaqaraat immap naasua. Sooq sullitaminnut sassaalliutissanik atuilersimannginnersut. Uani pingaaruteqarluinnarpoq ilisimatuussusermik nalunngisat tunngaviusariaqarput oqaluttuarissallugit pisisartunut, tassami pingaaruteqarluinnartuummata.

Apererusunnarporlu qanoq ilillutik atuisartut atuillualissappat nunatsinni immap naasuinik atuineq taama nutaajutigisoq, pisisartut amerlaqaat ilisimanninngitsut immap naasuinik. Uagut kujataamiut meeraanitsinniilli sulluitsut nerisarilluartarpagut sissamit itinngitsumiittut, taakkulu tarajukitsuupput. Tassami immap naasuinik neriniaraanni sapinngisamik sumiluunniit innersuussutigineqartarpoq tarajukitsut aallarniutigineqassasut taava sungiukkaanni tarajoqarnerusunut nuukkiartuaarnissaq kissaatigineqartarluni.

Immap naasui annertunerusumik ussassaarutigineqarnikuunngillat nuna tamakkerlugu atuisut atorluaanerunissaannut. Nuna tamakkerlugu taanna annertuumik pisariaqarpoq.

Najoqqutassat (opskriftit) pisariaqartinneqarput oqaatsivut atorlugit allatat, qanoq atorneqarsinnaanneranik innersuussisut.

Pisariaqarpoq aamma tunisassianut tunngatillugu puuanut nalunaarutigissallugu qanoq annertutigisumik tarajoqartiginerat, qanoq ateqarpat? sunalu inuussutissartarivai? Taakku pingaaruteqarluinnarput atuisartut soqutiginnilersissagaanni atuinerulernissaannut. Asuli innersuussiinnarnani hjemmeside-mut Danmark-miitumut. Nalunngilara nunatsinni nammineq tunisassiat pisariaqartinneqanngitsut tamakku ilisimatitsissutigissallugit, uffa pisariaqartinneqarluinnartoq, annertunerusumik atuisartut atuilernissaat eqqarsaatigalugu. Uanga isumaga naapertorlugu akisussaaffiviit pingaarnersaraat tunisassiortutut.

Taakku Brugsenimi tunisassiatit imaaliinnarlugit nerineqarsinnaanngillat manngerpallaarujussuarput. Atuisartunut piukkunnarsartariaqarpatit iiuminarnerulersillugit (sequtserluinnarlugit) 5 gram aamma ingasappallaaqaaq ullormut – tassami immap naasui tunisassiatit tarajoqarnerpaanut ilaammata. Equutit 5 gram ajunngillat tarajukitsuugamik aallarniutigalugit.

Immaqa inuit uannut ilisarisimanninngitsut eqqumiigissavaat suna pissutigalugu allaaserisaqartunga. Uanga immap naasuinut misilittaqarpunga meeraninniilli, aamma kogebogilianni 2007–mi saqqummersumi atorsimavakka opskriftinut. Nordisk Ministerådip ataani ataatsimiititaliamut 2010-miit 2014 tikillugu ilaasortaasimavunga nunat avannarliit suleqatigalugit. Taannalu atatillugu 2014-imi nunatsinni Qaqortumi – Narsami – Nuummilu Food Festivalinut takutitsisarsimavunga nutaaliorlunga inuit ussigassaanik sanasaqattaarlunga, opskriftiliorlunga inuit naminneq misileraanissaanut soqutiginnilersinniarlugit. Aamma 2014-imi septembarip qaammataani Nuummi Namminersorlutik Oqartussat Aalisarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfiup ataani ulluni marlunni Hans Egede-p illuani Nuummiunut tamanut soqutiginnittunut misiligassanik assigiinngitsorpassuarnik immap naasuinik sanasaqattaarpunga igasut pingasut tusaamasat ilagalugit igasoq nunatsinniit ataaseq qallunaat nunaanniillu marluk. Maki Seaweed sulluitsunik atugassatsinnik tunisisut ilagaat.

Kallallit Nunaat tamakkerlugu Nerisassanut Ambassadøriuvunga Nordisk Ministerådip ataani toqqagaasimallunga. Misilitakkanik ulikkaarpunga angalasarnerpassuakka nunanut allanut aqqutigalugit. Taavalu aamma opskriftiliortuuvunga, atuakkiortuullungalu. Qujanaq.